Vauvenargues

Tunne on opettanut ihmiset ajattelemaan.

Jokainen ajatus on uusi, kun se ilmaistaan sanojalle luontaisella tavalla.

Jos ajatus ei millään löydä oikeaa ilmaisua, jääköön ilmaisematta.

Kirjailijan, joka ei osaa kuvailla, on parasta olla menemättä yksityiskohtiin.

Teos, jota jäljitellään paljon, vanhenee nopeasti.

Jotkut arvioivat moraalia kuin me modernia arkkitehtuuria. Mukavuus ennen kaikkea.

Kuoleman ajatus harhauttaa. Se saa unohtamaan elämän.

Saavuttaakseen suuria olisi elettävä kuin kuolemaa ei olisikaan.

On keskinkertaista kehua pihtaillen.

Välttämättömyys säästää meidät valintojen kiusalta.

Minkä parhaiten osaamme, sitä ei ole meille opetettu.

Kun etevät opettavat hutiluksille harkintaa, heidän oma harkintansa pettää.

Johan etevä jäisi vallan yksin – ilman pilkkaajiaan.

On kunnioitettava luonnon lahjoja, joita opiskelulla ja tuurilla ei saavuteta.

Kärsivällisyys on toivon taidetta.

Oma toivomme pettää meidät useammin kuin toisten viekkaus.

Miellyttävyys on vain pettämisen taitoa.

On harhaluulo, että jokin vika tekisi hyvän käytöksen mahdottomaksi.

Köyhyys nöyryyttää siinä määrin, että alkaa hävetä omia hyveitään.

Omat viat tuskastuttavat nuoria vähemmän kuin vanhojen varoitukset.

Vanhan neuvo valaisee lämmittämättä, kuten talviaurinko.

Niin kuin uskotaan ilman todisteita, ollaan myös uskomatta todisteista huolimatta.

Rakastetaan lakeja, pelätään ihmisiä.

Kestää kaiken, uskaltaa mitä vain.

Armo on oikeutta ylevämpi.

Varaamme anteeksiantomme vain moitteettomille.

Vaikea olla oikeudenmukainen olematta inhimillinen.

On hyvä olla luonteeltaan luja, järjeltään taipuisa.

Myötätunto on hyvä lohduttaja, huono valmentaja.

En panisi uskoani siihen, joka on itse ihastunut järkeensä.

Ei niin älykästä ihmistä, ettei äly koskaan väsähtäisi.

Viisaimpina pidämme neuvoja, jotka eivät sovellu omaan elämäämme.

Suuret sielut osaavat tehdä pikkuasioistakin suuria.

Säkenöivä äly ei korvaa tietoa.

Kukapa olisi kevytkenkäisempi kuin ranskalainen. Menee Venetsiaan vain nähdäkseen gondolit.

Uskomme että ystävät tekevät meille palveluksia ystävyyttään. Emme muista, etteivät  he ole meille ystävyyttään velkaa.

Usko on kurjien lohtu, onnellisten kauhu.

Tavaksi tulee se, joka hemmottelee enemmän kuin ojentaa.

Arvon väki ei puhu yhtä hillittömiä kuin tavallinen kansa; kansa ei ehdi harrastaa hillittömyyksiä niin kuin arvon väki.

Vaikea arvostaa ihmistä hänen omilla mittapuillaan.

Kiihkeä kunnianhimo ajaa pakosalle ilot – nuoruudesta asti, hallitakseen yksinvaltiaana.

Löydämme itsestämme sen mitä muut eivät näe; näemme muissa minkä itsessämme pimitämme. 

Ihmisiä ei pidä arvostella sen mukaan, mitä he eivät tiedä, vaan mitä he tietävät ja millä tavalla.

Neuvomalla tarjotaan toiminnalle motiiveja, joista neuvotut eivät tiedä mitään.

Jos ei ole suuria lahjoja, voi lohduttautua kuin se, jolla ei ole korkeaa virkaa. Ehkä olemme niiden yläpuolella vain puhdassydämisyyttämme.

Ennen kuin arvostelee epäkohtaa, olisi mietittävä voiko sen perustuksia järkyttää.

Aivoituksemme ovat vielä epätäydellisempiä kuin kielemme.

Ei ole kansaa eikä vuosisataa, joka ei olisi luonut täysin kuviteltuja hyveitä ja paheita.

Tiedon vuosisadat eivät lisää mitään seuraaviin; vain niiden virheistä voi oppia.

Kun mieli on täynnä tunnetta, puhe vilisee taka-ajatuksia.

Järki ei tunne sydämen laskelmoivuutta.

Ajatusta käännetään kuin kaapua. Sallii moninkertaisen käytön. 

Toki loukkauksen antaa anteeksi, kun on ensin saanut kostaa.

Vieraanvaraisuus auttaa, harvoin tarttuu.

Eipä sillä juuri onnelliseksi tule, jos antaa muiden päättää miten se tapahtuu.

Ihmiset haluavat palvella ja lopulta päättää puolestamme.

On helpompaa perustaa uusi puolue kuin nousta askelma askelmalta jo toimivan puolueen johtoon.

Viekkaus on taitoa hallita ilman voimaa.

Riitelemme onnettomien kanssa päästäksemme säälimästä heitä.

Heikot toivovat, että heitä pidettäisiin ilkeinä; ilkeät taas haluaisivat näyttää hyviltä.

Työn hedelmä on nautinnoista suloisin.

Paljon älyä, vähän ihailun kykyä. Vähän älyä, sama juttu.

Ihailun kyky näyttää, missä tietojemme ja taitojemme rajat kulkevat.

Muistaa kaiken ja tuntee tosiasiat, mutta ei osaa tehdä johtopäätöksiä; siitä kaikki on kiinni. 

Hupsujen ja tyhmänrohkeiden haaveet ovat johtaneet huomattaviin läpimurtoihin.

Loistava ajatus – vaiko vangitseva tapa ilmaista osatotuus, joka altistaa erheille.

Jotka välttyvät köyhyyden kareilta, eivät välty ylpeyden kiroilta.

Omaa tunnettaan ei koskaan epäile väärennökseksi.

Uuden kirjan omaperäisyys: opettaa rakastamaan vanhoja totuuksia.

Laiskuus ja keskinkertaisuus tuottavat enemmän filosofeja kuin harkinta. 

Poliitikko tuntee ihmiset paremmin kuin se, joka filosofoi ihmisestä; toisin sanoen poliitikko on parempi filosofi.

Politiikka on tieteistä mahtavin.

Jos ihmiset eivät osaisi imarrella toisiaan, ei koko yhteiskuntaa olisi.

Emme ajattele yhtä hyvin kuin toimimme.

Epätoivo on erehdyksistämme vakavin.

Naiivius antaa aavistuksia elämän hienouksista myös niitä tajuamattomalle.

Vain rohkeudelle oikeus säädellä elämää.

Keksintä on etevyyden ainoa todiste.

Hulluin kaikista on se, joka tempaa hulluuksia suoraan ilmasta.

Äly ei suojaa meitä mielialojemme hullutuksilta.

Täysin asiatonta uskotella, että on päässyt illuusioistaan ja tullut onnelliseksi.

Kaikki kauneuden palvojat eivät tunne isäntäänsä.

Yksinäisyys on mielelle kuin dieetti ruumiille; kuolettava pitkittyessään, kuitenkin välttämätön. 

Heikkojen viha ei ole yhtä vaarallista kuin heidän ystävyytensä.

Laiskurin toive: saada joskus aikaan jotakin.

Ihmiset syntyvät vilpittöminä ja kuolevat huijareina.

Joka tarvitsee valehtelulleen motiivin, ei ole valehtelija.

Todetakseen, että kirjailija on ristiriidassa itsensä kanssa, pitää olla varma, että hänen vastakkaiset ajatuksensa eivät ole sovitettavissa yhteen.

Jos erikoista etsii, ei saa mitään merkittävää sanotuksi.

Harva maksiimi on joka suhteessa paikkansapitävä.

------------------------------------

Luc de Clapiers, Markiisi de Vauvenargues (1715-1747) oli nuorena menehtynyt sotilas. Hänen haaveensa diplomaatin urasta jäivät toteutumatta. Julkaisi vuotta ennen kuolemaansa kokoelman esseitä ja aforismeja, anonyymisti (nimi tuli tunnetuksi myöhemmin aforismien kasvattaessa suosiotaan). Sotatoimet, erityisesti Prahan piiritys 1742, vahingoittivat hänen terveyttään. Kuului Voltairen ystäväpiiriin.  

Suom. Jan Blomstedt