Charles-Joseph de Ligne

Ajatelmien kirjoittajat ovat huijareita, jotka heittävät tomua silmille. Aion yrittää.

Jotkut kirjoittavat ajatellakseen, toiset päästäkseen ajattelemasta. Jälkimmäiset eivät aina ole tyhmiä. Vain heidän lukijansa.

En näe mitä papit päässään hautovat. Julkaisemisen ilosta he pimittävät todelliset ajatuksensa. Ja kuulijoita saadakseen laukovat mauttomuuksia, joihin eivät itsekään usko.

Se jota vähiten epäillään filosofiksi, voi olla sitä eniten.

Pidän etevistä, jotka sekoilevat; heissä hölmöily viehättää. Täyshölmöt ovat eri asia.

On vaikuttavia tapoja kuunnella. Ne päihittävät jopa parhaat puheet.

Houkat tietävät kaiken eivätkä mitään; he puhuvat samalla nuotilla, joskus niin hyvin että seuraavan sukupolven houkat vielä muistavat heidät.

Luonnollisistakin ihmisistä moni tyylittelee tunteistaan eleitä ja efektejä.

Pidän hajamielisistä: poissaolosta jossa välähtelee. Heikkopäiset kyllä osaavat olla läsnä.

Sinut on unohdettu; laula. Ihana nainen vaihtoi sinut ystävääsi; laula. Huomenna ystäväsi kullanmuru on sinun. Silloin ystävä on sinua onnettomampi; hän ei tiedä, että pitää laulaa.

Pinkoluonteista ei hyvää sanaa; he nousevat korkealle vain koska eivät osaa laskeutua.

On naisia, jotka koskaan sitoutumatta ovat mustasukkaisia. Kolmessa kuukaudessa on kulutettu loppuun rakkaus, joka muuten olisi voinut kestää vuoden.

Väreissä on enemmän vaikutusta aisteihin ja pontta mielleyhtymille kuin uskotaan.

Oppineista en pidä, paitsi jos he ovat oppineet tahtomattaan ja tietämättään.

Kaksintaistelusta pistoolein ei enää ole mihinkään. Sillä joka osaa ampua, on selvä yliote. Mutta ilmaan ampumisen kohteliaisuudesta on tullut maan tapa.

Mikä on rikkaan onni? Rikas ottaa omaisuutta yhdellä kädellä ja jakaa toisella. Jos hän ei anna niin paljon kuin kuuluu, hän on varas. Jos vain niin paljon, saituri. Jos enemmän, pidetään hölmönä.

Viattomuus ei palaa kerran hävittyään; ja huolimatta eräistä ilmauksistaan, jotka siltä on varastettu, sen omin murre on sammunut.

On vaikeaa olla rakastettava pitkin päivää. Mutta välillä saa nauttia omasta seurastaan ja jaksaa taas tuottaa iloa ihmisille.

Ne jotka eivät viihdy yksikseen, ikävystyvät helposti ja ovat lisäksi itse ikävystyttäviä.

Sääli ihmisiä, jotka eivät koskaan ole väärässä. Heiltä ei onnistu osua oikeaan.

Ajatelmien värkkääjä toivoo enemmän taputuksia kuin oikeaa ymmärrystä. Ja niin hän luo pienen sähikäisen, joka kimaltelee enemmän kuin valaisee.

Kaikista kukkoilun lajeista filosofinen on pahin.

Palvelusväelle kyllä pitäisi olla kouluja, jossa opetetaan ajattelemaan.

Yhdessä suhteessa vuosisatamme on kehun arvoinen: onpa sen älyllinen taso mikä hyvänsä, ainakin on pyrkimystä.

Aatelisia ivaava porvari tehtäisiin naurettavaksi vain ylentämällä hänet paroniksi: siinä meillä olisi paroneista korskein.

Sen sijaan että hoemme ihmisen olevan eläimistä järjellisin, sanoisin että ihminen on eläimistä petollisin ja helpoimmin petettävä.

Alkuperäisyys on varmuutta omasta luonteestaan; ei ole tarvetta turvautua toisten tapoihin. Vikoja voi olla paljonkin, mutta tekopyhä nöyristely puuttuu.

Mikä on energian paras tuntomerkki? Se ettei tunneta koko sanaa.

Jos kaikki pohdiskelumme, nähdyn ja koetun yllykkeistä syntyneet, palaisivat mieleemme yhdellä kertaa, se vasta olisi syvällistä.

Pidän enemmän vähälahjaisista kuin puolisivistyneistä. Ensimmäiset hyppäävät vaikeuksien yli näkemättä niitä; jälkimmäiset pysähtyvät jokaisen esteen eteen ja luovat, veijarit, niitä lisää.

Ei, autuaille ja yksinkertaisille ei ole suoraa pääsyä taivasten valtakuntaan. Ei pahaa tahtoa, he vain  tulevat tehneeksi paljon pahaa.

On hyvä elää huonomuististen kanssa. Sano jotain ystävällistä, he unohtavat sen, mutta tunne jää. Se kaksinkertaistuu joka yrityksellä, ja yrittää voi niin usein kuin haluaa. 

Hengen puute tekee ministeristä virkarotan, kenraalista majurin, johtajasta asianajajan, lääkäristä apteekkarin, mutta ei koskaan piispasta pappia.

Sankarini, joka kykenee suuriin tekoihin, ei ole järkevä kahtakaan kuukautta vuodesta. Veikkaan että Caesar, Aleksanteri ja mahtava Condé eivät olleet sitä senkään vertaa.

Vanhukset luulevat, että vanheneminen on ansio. Ja heidän viimeinen tekonsa, testamentti, tehdään ylpeyttä  puhkuen.

---------------------------------------------

Poimintoja ruhtinas ja kenttämarsalkka Charles-Joseph de Lignen (1766-1814) ajatelmista. 

Suomennokset Jan Blomstedt

Jan Blomstedt on kauno- ja tietokirjailija, esseisti, suomentaja ja kriitikko. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1998 Diderot`n moraaliretoriikasta.